top of page

Ensemble- ja kamarimusiikki

Mirabilia Naturae (2024)

1. Asperatus

2. Erigone atra

3. Arothron hispidus

4. Corvus corone

5. Silva

(27') klarinetille, sellolle ja pianolle

Kantaesitys: Tampere-talo 18.9.2024. TampereRaw: Reetta Näätänen, klarinetti; Maija Juuti, sello ja Ville Hautakangas, piano

Tilaaja: TampereRaw

Mirabilia Naturae (Luonnon ihmeitä) on ylistys luonnolle ja sen hämmästyttäville ilmiöille. Klarinetti, sello ja piano maalailevat musiikillisia tuokiokuvia maalta, mereltä ja ilmasta. Ajatus hämähäkistä (Erigone atra), joka lentää maan ilmakehän sähkökenttien varassa yli valtameren, on kuin suoraan satukirjasta, ellei se olisi tieteellinen tosiasia. Harmaapallokala (Arothron hispidus) muodostaa upeita symmetrisiä taideteoksia merenpohjaan naaraita houkutellakseen. Teos luokittelee luonnonihmeisiin myös esimerkiksi suomalaisille tuiki tavallisen variksen (Corvus corone), joka on yksi lintumaailman älykkäimpiä olentoja. Viimeinen osa Silva tarkoittaa metsää. Se vie kuulijan kaupungin hektisyydestä luonnontilaisen metsän rauhaan. Osa on kannanotto lähiluonnon ja sen monimuotoisuuden puolesta ja se sisältää viittauksia useisiin uhanalaisiin lajeihin.

 

Ensimmäisen osan Asperatus sävelsin vuonna 2019 itsenäiseksi teokseksi. Nimi Asperatus viittaa hyvin dramaattisen ja painostavan näköiseen pilvimuodostelmaan nimeltä undulatus asperatus. Pian teoksen valmistumisen jälkeen päätin jatkaa teosta moniosaiseksi sarjaksi ja viisi vuotta myöhemmin siihen tuli lopulta mahdollisuus. Täydensin sarjan valmiiksi neljällä uudella osalla keväällä 2024 Alfred Kordelinin säätiön tuella. Teos on omistettu TampereRaw-yhtyeelle, joka on teoksen myös tilannut.

Mirabilia_Naturae

From Silence (2024)

​​

(7') viululle ja pianolle

Kantaesitys: Korsholman musiikkijuhlat 25.7.2024. Anna-Liisa Bezrodny, viulu ja Diana Ketler, piano.

Tilaaja: Korsholman musiikkijuhlat

From Silence -teoksen lähtökohta on viulun ja pianon hauraissa ja herkissä sävyissä, jotka esiintyvät pelkistyneinä lyyrisinä eleinä, lepattavina tremoloina sekä hymnimäisenä melodisuutena. Teoksen alkupuoliskolla musiikki avaa erilaisia näkymiä hiljaisuuteen ja etsii suuntaansa. Lopulta reitti eteenpäin löytyy äkkinäisten pyrähdysten ja huokauseleiden kautta. Musiikkiin on patoutunut jännitteistä energiaa, joka vain odottaa ulospääsyä. Viulun raivoisa purkaus on vääjäämätön. Lopussa ympyrä sulkeutuu, kun musiikki palaa takaisin unenomaiseen mystisyyteen.

 

From Silence on huokaus rauhan ja hiljaisuuden puolesta levottomassa maailmassa. Se on Korsholman musiikkijuhlien tilaus ja on sävelletty Alfred Kordelinin säätiön tuella.

From_Silence
Souvenirs

Souvenirs (2021)

(16’) sellolle ja kitaralle

Tilaaja: Hanna Kilpinen ja Olli Hyyrynen

Video

Souvenirs on teos, jossa olen pyrkinyt tuomaan sävelkieleeni mukaan aiempaa selkeämmin erilaisia rytmimusiikkielementtejä. Teoksen tilaajan, sellisti Hanna Kilpisen toiveesta lähdin miettimään uutta teosta, joka sisältäisi vaikutteita Etelä-Amerikkalaisesta musiikista. Ajatus eräänlaisesta tangosarjasta tuntui alusta lähtien kiehtovalta ja muistelin erityisesti kokemuksiani kitaristina Astor Piazzollan musiikin parissa. En ollut kuitenkaan kiinnostunut tekemään pastissia, eli jäljittelemään tarkasti esimerkiksi Piazzollan sävellystyyliä, vaan kiinnostavampaa oli suodattaa tunnistettavat tangoelementit oman musiikkini lävitse ja katsoa mitä siitä syntyy. Sen sijaan että olisin analysoinut tarkasti jotain tiettyä tyyliä ja säveltänyt tämän analyysin pohjalta, ajatus erilaisten vaikutteiden intuitiivisista muistoista (ranskaksi souvenirs) oli mielekkäämpää. Lopulta teoksen vaikutteet laajenivat ja erilaisia kansanmusiikkimaisia rytmejä ujuttautui myös mukaan.

Tavoitteena oli tehdä miniatyyrien sarja, jossa nämä erilaiset rytmimusiikkien elementit vaihtelevat. Lopulta teoksesta tuli viisiosainen. Ensimmäinen osa Entrée avaa teoksen iskevällä poljennolla, jossa balkanilaisen kansanmusiikin rytmiikka häivähtää taustalla. Ikiliikkujamaisesti etenevästä sellon ja kitaran kudoksesta nousee esiin molempien soitinten sooloja, kunnes tekstuuri lopulta vaimenee ja muuntuu yksinkertaiseksi pulssiksi, joka johtaa seuraavaan osaan. Toinen osa Tango Allemand perustuu nimensä mukaisesti saksalaistyyppisen tangon marssimaiseen rytmiikkaan. Kolmas osa Tambora tarkoittaa sekä kitaran rumpumaista soittotekniikkaa että tulivuorta Indoneniassa. Osassa rajut purkaukset vuorottelevat perkussiivisten jaksojen sekä kitaran herkkien ja meditatiivisten sointien kanssa. Neljäs osa Tango Argentin ottaa vaikutteita argentiinalaisesta tangosta, nostattaa intensiteettiä, kunnes jännite purkautuu viimeiseen osaan. Finale koostuu ostinatokuvion muodostamasta viisijakoisesta pulsaatiosta ja päättää sarjan fanfaarimaisen railakkaasti.

Space Reflections

Space Reflections (2020) 

(24’) soolokitaralle, ja ensemblelle (soolohuilu, offstage-kitara ja offstage-huilu)

Kantaesitys: Musiikkitalo, Organo-sali, Helsinki 19.12.2020. Andrzej Wilkus, kitara; Martta Jämsä, huilu; Aapo Järvinen, huilu; Kasperi Leponiemi, kitara

Tilaaja: Andrzej Wilkus

Video

 

Space Reflections -teoksen lähtökohta syntyi yhteistyössä teoksen tilaajan Andrzej Wilkuksen kanssa. Andrzej esitti minulle idean teoksesta, jossa kitarasolisti soittaa lavalla, mutta jokin toinen instrumentti kommentoi solistin soittoa yleisön puolelta. Heti alkuvaiheessa ajatuksena oli siis tehdä tilavaikutelmasta ja etäisyydestä teoksen keskeinen elementti. Halusin vielä laajentaa tätä ideaa siten, että soolokitaran lisäksi eri puolilla salia olisikin yhteensä kolme soittajaa. Soolokitara on selkeästi solisti, joka soittaa teoksessa lähes koko ajan. Sen kanssa dialogiin asettuu soolohuilu. Nämä molemmat soittimet saavat vielä omat kaiuttajansa, kun salissa soittaa vielä offstage-kitara ja offstage-huilu, joiden sointi on etäännytetty soolosoittimista. Tilavaikutelma, heijastukset ja kaiutukset sekä tilan käyttö myös ajallisesti ovat teoksen teemoja. Kestoltaan teos on n. 24 minuutin mittainen ja se jakautuu kolmeen osaan. 

 

Olin juuri viimeistelemässä Space Reflectionsin sävellystyötä, kun korona pandemia alkoi maaliskuussa 2020. Vaikka pandemia ei varsinaisesti vaikuttanutkaan sävellyksillisiin ratkaisuihini, sattumalta ja tiedostamattaankin teoksesta tuli jonkinlainen korona-ajan kuvaus. Ihmisten väliset etäisyydet ja etäisyyksien päästä kommunikointi, turvavälit, mutta kuitenkin pyrkimys läheisyyteen ilmenevät musiikissa. Vaikka jälkikäteen voidaankin aina selitellä asioita parhain päin, en malta olla vertaamatta teoksen kolmiosaista dramaturgiaa korona-ajan psykologisiin vaikutuksiin: ensimmäisen osan hämmennys ja taisteluhenki uuden tilanteen edessä, toisen osan lamaannus ja hiljaisuus sekä kolmannen osan toiveikkuus.

Ja kun sataa

Ja kun sataa…(2020)

(8’) huilulle ja kitaralle. Perustuu Johanna Venhon runoon

Tilaaja: Johanna Kärkkäinen ja Olli Hirvanen

Julkaistu albumilla A Due - Finnish Music and Poetry

Audio

 

Johanna Kärkkäinen ja Olli Hirvanen tilasivat minulta teoksen, jonka oli tarkoitus perustua kirjailija Johanna Venhon runoon. Runon valintaan he antoivat vapaat kädet. Eräänä sateisena tammikuun päivänä vuonna 2020 lainasin Tampereen Metso-kirjastosta kaikki lainattavissa olleet Venhon runokokoelmat ja aloin kahlata niitä läpi. Nopeasti alkoi näyttää siltä, että kokoelma Tässä on valo vaikutti sopivimmalta sävellettäväksi. Kokoelman runoista Ja kun sataa valikoitui täysin intuitiivisesti ja valinta osoittautui sävellystyön edessä oikeaksi.

 

Runo kuvaa huolestuneen äidin ja leikkivän lapsen suhdetta. Toisilleen vastakohtaiset karakterit ovat yhtä aikaa läsnä ja kaikkea ympäröi sateen ikiaikaisuus ja erityinen mystisyys. Runon toistuvat elementit rytmittävät upeasti tekstiä, joka rakentuu kohti viimeisen lauseen dramaattista huipennusta. Loppu jää kuitenkin salaperäiseksi, kun lapsi tanssii tiehensä. 

 

Sävellyksessäni kehtolaulumainen melodisuus ja koraaliaiheen vakavuus yhdistyvät kujeilevaan leikkimielisyyteen ja paikoin villiksikin yltyvään tanssillisuuteen. Pyrin muodostamaan näistä karaktereista monitasoisen vyyhdin, joka etenee omien musiikillisten tarkoitusperiensä mukaan. Vaikka sävellykselliset ratkaisuni kumpuavat enimmäkseen suoraan runosta, tekstin jokaisen käänteen värittäminen musiikiksi ei olisi ollut mielekästä. Runon vaikutus musiikin karaktereihin ja niiden yhdistelmiin on kuitenkin ollut voimakas. Säveltäjänä oli erityisen inspiroivaa tarttua tekstiin, joka on kuin jo itsessään musiikkia.

Teos on sävelletty Madetoja-säätiön tuella.

Asperatus (2019)

(5’) klarinetille, sellolle ja pianolle 

Kantaesitys: Tampering-festivaali, Tampere 24.8.2019. Tampering Ensemble: Andreas Heino, klarinetti; Katri Antikainen, sello ja Tuomas Salokangas, piano

Tilaaja: Tampering ry

Video

Sana asperatus viittaa pilvimuodostelmaan, latinalaiselta nimeltään undulatus asperatus, joka oli teoksen säveltämisen aikoihin viimeisin lisäys nimettyihin pilvityyppeihin. Se sai virallisen tunnustuksensa vuonna 2017. Hyvin dramaattiselta näyttävä muodostelma alhaalla roikkuvine raskaine pilvimassoineen on omiaan innoittamaan säveltäjää. Muodostelman läpi kajastava valo saa aikaan upeita värejä ja luo kontrastia muuten synkkään massaan. Instrumenttien matalan rekisterin vellova tekstuuri, syöksähtelevä kuviointi, mutta toisaalta myös korkeamman rekisterin kirkkaat valonpilkahdukset värittävät teosta. Suomennettuna sana asperatus tarkoittaa karkeutta ja rosoisuutta, mikä myös kuvaa teoksessani esiintyviä musiikillisia karaktereja.

Asperatus
A battuta

A battuta (2018)

(13’) ensemblelle (fl, sax, gtr, perc) 

Kantaesitys: Helsinki 6.4.2019. Kaaos Ensemble: Martta Jämsä, huilu, Anna-Sofia Anttonen, baritonisaksofoni, Mikael Rechardt, kitara ja Jerry Piipponen, lyömäsoittimet

Tilaaja: Kaaos Ensemble

Video

 

A battuta (suom. tahdilleen, tahdissa) on kuin kone, joka sihisee, suhisee ja puhisee sykkien toistuvia polyrytmikuvioitaan yhä kiihtyvällä teholla. Välillä se saa pehmeämpiä, jopa inhimillisiä piirteitä ja vaipuu unenomaisiin ajatuksiinsa, kunnes loppua kohden aina vain hurjempia kierroksia keräävä primitiivinen jyske vie teoksen hengästyttävään huipennukseensa. Hyvin pitkälti rytmin ehdoilla etenevä teos heijastaa jatkuvien 

vaatimusten täyttämää elämää. Tahdissa pysymisen vaatimus on armoton. Teos on omistettu Kaaos Ensemblelle.

Pieni merenneito

Pieni merenneito (2017)

(38’) musiikkidraama ensemblelle (2 fl, cl, bcl, vl, vlc, pno) ja live-elektroniikalle Lisa Pälikön librettoon. Perustuu H. C. Andersenin alkuperäistarinaan

Kantaesitys: Helsingin konservatorion konserttisali 19.5.2017. Käpylän musiikkiopiston oppilaat ja Timo Kurkikangas (elektroniikka). Ohjaus ja koreografiat Lisa Pälikkö, musiikin ohjaus Hanna Kinnunen

Tilaaja: Käpylän musiikkiopisto

Video

Hum of the wild

Hum of the wild (2016)

(8’) ensemblelle (2 fl, ob, cl, bsn, hn, tpt, tba, 1 perc, gtr, pno, acc, 2 vl, vla, vlc, cb)

Kantaesitys: Tampering ry:n konsertti "Workers Union”, Tampere 26.8.2016. Tampering Ensemble, joht. Janne Valkeajoki

Tilaaja: Tampering ry

Audio

 

Elokuussa 2016 Tampering ry järjesti konsertin, johon haettiin yhteiskunnallisesti kantaaottavia teoksia. Sävelsin teoksen Hum of the wild tuohon konserttiin kannanottona luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen puolesta. Kantaesityksestä vastasi Tampering Ensemble Janne Valkeajoen johdolla. Teoksessa monimuotoisuuden idea näkyy erityisesti kokoonpanossa, joka sisältää kaikki Tampering Ensemblen instrumentit. Hitaasti vaihtuvat harmoniat maalaavat laajaa maisemaa värikkään ja sähäkän pintakuvioinnin taustalle. Luontokuvaukseen liittyy myös rajoitetun improvisoinnin käsite, jota teoksessa esiintyy: tietyissä kohdin soittajat improvisoivat määrättyjen säveltasojen avulla mukauttamalla soittonsa mahdollisimman orgaanisesti musiikilliseen ekosysteemiin.

Gravitated (2016) 

(11’) jousitriolle (vl, vla, vlc)

Kantaesitys: Tampere Filharmonian Faunien iltapäivä -konserttisarja, Tampere 20.3.2016. Hanna Parviainen, viulu; Anni Tiainen-Hammo, alttoviulu ja Elina Rouvali, sello

Audio

Tilaaja: Anni Tiainen-Hammo

Gravitated (2016) on sävelletty moderniksi vastineeksi Franz Schubertin jousitriolle D 471 B-duuri. Leikkisä ja virtuoosinen teos käsittelee Schubertin jousitriosta lainattuja fragmentteja ja muotoilee niistä musiikkia 2000-luvulle. Nämä fragmentit on piilotettu liukuviin ja huojuviin eleisiin, hälyihin ja sykkivään pulsaatioon, mutta teoksen jälkipuoliskolla ne pilkahtelevat yhä selvemmin esiin. Loppua kohden pehmenevä musiikki ja erityisesti teoksen päättävä hämyinen harmonia ikään kuin valmistavat kuulijan palaamaan ajassa taaksepäin. Kantaesityksessä Faunien iltapäivä -konserttisarjassa Tampereella Gravitated edelsikin Schubertin joustrion esitystä, mutta yhtä lailla se voidaan esittää myös itsenäisenä teoksena. 

Gravitated
Seeking flow

Seeking flow (2015) 

(10’) huilulle, bassoklarinetille, kitaralle ja harmonikalle

Kantaesitys: TampeRinging-festivaali, Tampere 20.8.2015. Tampering Ensemble: Jenni Halonen, huilu; Maija Anttila, bassoklarinetti; Ilkka Hammo, kitara ja Sami Majamäki, harmonikka

Tilaaja: Tampering ry

Surface

Surface (2014) 

(8’) viululle, alttoviululle, sellolle ja lyömäsoittajalle

Kantaesitys: Musiikin aika -festivaali, Viitasaari 6.7.2014. Ensemble recherche: Melise Mellinger, viulu; Barbara Maurer, alttoviulu; Åsa Åkerlund, sello; Christian Dierstein, lyömäsoittimet

 

Aloittaessani säveltää tätä teosta ensimmäinen ajatukseni oli perehtyä ensimmäistä kertaa kunnolla laajennettujen soittotekniikoiden käyttöön ja miettiä, mitä mahdollisuuksia ne voisivat tuoda sävelkieleeni. Tavoitteenani oli pyrkiä rikkaaseen sointimaailmaan yhdistämällä säveltasoja hälyihin. Vaikka kappaleen nimi Surface (suom. pinta) konkretisoitui vasta säveltämisen loppuvaiheessa, oli idea säveltasojen ja hälyjen muodostamasta pinnasta mukana alusta lähtien. Ajatuksenani oli liikkua pinnan molemmin puolin, paikoitellen sukeltaa hälyihin, toisinaan nousta pinnan yläpuolelle säveltasojen maailmaan. Lisäksi kiinnostava ajatus oli pysytellä rajalla, jossa säveltasot ja hälyt esiintyisivät samanarvoisina. Metafora rajan ylittämisestä ja pinnan alle sukeltamisesta, mikä saattaa paljastaa uusia yllättäviäkin asioita, on teoksessa läsnä myös tekstuurillisessa ja dramaturgisessa mielessä. Pinnan yläpuolelta voidaan saada vain aavistus siitä, mitä sen alla on. Teos on syntynyt yhteistyössä ensemble recherchen kanssa on sille omistettu.

Chimères des Songes (2013) 

(7’) saksofonikvartetille ja pianolle

Kantaesitys: Rencontres Musicales du Kreiz Breizh -festivaali, Rostrenen, Ranska 2.8.2013. Joonatan Rautiola, sopraanosaksofoni; Mai Toyama, alttosaksofoni; Frantz Gandubert, tenorisaksofoni; Makoto Hondo, baritonisaksofoni ja Matthieu Acar, piano 

Tilaaja: Joonatan Rautiola

Chimeres

Fanfare (2013) 

(1’) trumpetille ja käyrätorvelle

Kantaesitys: Sävellyspaja-konsertti Porvoon Suvisoitossa 29.6.2013. Kamariorkesteri Avanti!:n muusikot

Fanfare
Logo

Logo (2013) 

(5’) ensemblelle (picc, cl, hn, tpt, vl, vla, vlc, cb) 

Kantaesitys: Sävellyspaja-konsertti Porvoon Suvisoitossa 29.6.2013. Kamariorkesteri Avanti!:n muusikot

Duo Partita

Duo Partita (2012) 

(8’) alttosaksofonille ja harmonikalle

Kantaesitys: Korvat Auki 35 -festivaali, Helsinki 29.10.2012. Joonatan Rautiola (alttosaksofoni) ja Sami Majamäki (harmonikka)

Video

Pur

Pur (2010) 

(5’) puhallinkvintetille 

Contrasts

Contrasts (2007) 

(6’) huilulle, alttoviululle ja kitaralle 

Kantaesitys: Korvat Auki -yhdistyksen konsertti, Helsinki 22.11.2010. Hanna Tissari, huilu; Anni Tiainen-Hammo, alttoviulu ja Ilkka Hammo, kitara

bottom of page