Ensemble- ja kamarimusiikki
​
Souvenirs (2021)
​
(16’) sellolle ja kitaralle
​
Tilaaja: Hanna Kilpinen ja Olli Hyyrynen
​
​
​
Space Reflections (2020)
​
(24’) soolokitaralle, ja ensemblelle (soolohuilu, offstage-kitara ja offstage-huilu)
​
Kantaesitys: Musiikkitalo, Organo-sali, Helsinki 19.12.2020. Andrzej Wilkus, kitara; Martta Jämsä, huilu; Aapo Järvinen, huilu; Kasperi Leponiemi, kitara
​
Tilaaja: Andrzej Wilkus
​
Space Reflections -teoksen lähtökohta syntyi yhteistyössä teoksen tilaajan Andrzej Wilkuksen kanssa. Andrzej esitti minulle idean teoksesta, jossa kitarasolisti soittaa lavalla, mutta jokin toinen instrumentti kommentoi solistin soittoa yleisön puolelta. Heti alkuvaiheessa ajatuksena oli siis tehdä tilavaikutelmasta ja etäisyydestä teoksen keskeinen elementti. Halusin vielä laajentaa tätä ideaa siten, että soolokitaran lisäksi eri puolilla salia olisikin yhteensä kolme soittajaa. Soolokitara on selkeästi solisti, joka soittaa teoksessa lähes koko ajan. Sen kanssa dialogiin asettuu soolohuilu. Nämä molemmat soittimet saavat vielä omat kaiuttajansa, kun salissa soittaa vielä offstage-kitara ja offstage-huilu, joiden sointi on etäännytetty soolosoittimista. Tilavaikutelma, heijastukset ja kaiutukset sekä tilan käyttö myös ajallisesti ovat teoksen teemoja. Kestoltaan teos on n. 24 minuutin mittainen ja se jakautuu kolmeen osaan.
Olin juuri viimeistelemässä Space Reflectionsin sävellystyötä, kun korona pandemia alkoi maaliskuussa 2020. Vaikka pandemia ei varsinaisesti vaikuttanutkaan sävellyksillisiin ratkaisuihini, sattumalta ja tiedostamattaankin teoksesta tuli jonkinlainen korona-ajan kuvaus. Ihmisten väliset etäisyydet ja etäisyyksien päästä kommunikointi, turvavälit, mutta kuitenkin pyrkimys läheisyyteen ilmenevät musiikissa. Vaikka jälkikäteen voidaankin aina selitellä asioita parhain päin, en malta olla vertaamatta teoksen kolmiosaista dramaturgiaa korona-ajan psykologisiin vaikutuksiin: ensimmäisen osan hämmennys ja taisteluhenki uuden tilanteen edessä, toisen osan lamaannus ja hiljaisuus sekä kolmannen osan toiveikkuus.
​
​
​
Ja kun sataa…(2020)
​
(8’) huilulle ja kitaralle. Perustuu Johanna Venhon runoon
​
Tilaaja: Johanna Kärkkäinen ja Olli Hirvanen
​
Julkaistu albumilla A Due - Finnish Music and Poetry
​
Duo Johanna Kärkkäinen ja Olli Hirvanen tilasivat minulta duokappaleen, jonka oli tarkoitus perustua kirjailija Johanna Venhon runoon. Eräänä sateisena tammikuun päivänä lainasin Tampereen Metso-kirjastosta kaikki lainattavissa olleet Venhon runokokoelmat ja aloin kahlata niitä läpi. Nopeasti alkoi näyttää siltä, että kokoelma Tässä on valo vaikutti sopivimmalta sävellettäväksi. Kokoelman runoista Ja kun sataa valikoitui täysin intuitiivisesti ja valinta osoittautui sävellystyön edetessä oikeaksi.
Runo Ja kun sataa oli sävellystyössäni jatkuvasti mielessäni. Kaikki teoksen sävellykselliset ratkaisut perustuvat runoon. Runon perustunnelma huolestuneesta äidistä ja leikkisästä lapsesta, runon dramaturgia ja loppua kohden tiivistynyt intesitetti löysivät paikkansa sävellyksessäni. Runon toistuvat elementit rytmittävät upeasti tekstiä. Säveltäjänä oli helppo tarttua tekstiin joka on kuin jo itsessään musiikkia.
​
​
​
​Asperatus (2019)
​
(5’) klarinetille, sellolle ja pianolle
​
Kantaesitys: Tampering-festivaali, Tampere 24.8.2019. Tampering Ensemble: Andreas Heino, klarinetti; Katri Antikainen, sello ja Tuomas Salokangas, piano
​
Tilaaja: Tampering ry
​
​
Sana asperatus viittaa pilvimuodostelmaan, latinalaiselta nimeltään undulatus asperatus, joka oli teoksen säveltämisen aikoihin viimeisin lisäys nimettyihin pilvityyppeihin. Se sai virallisen tunnustuksensa vuonna 2017. Hyvin dramaattiselta näyttävä muodostelma alhaalla roikkuvine raskaine pilvimassoineen on omiaan innoittamaan säveltäjää. Muodostelman läpi kajastava valo saa aikaan upeita värejä ja luo kontrastia muuten synkkään massaan. Instrumenttien matalan rekisterin vellova tekstuuri, syöksähtelevä kuviointi, mutta toisaalta myös korkeamman rekisterin kirkkaat valonpilkahdukset värittävät teosta. Suomennettuna sana asperatus tarkoittaa karkeutta ja rosoisuutta, mikä myös kuvaa teoksessani esiintyviä musiikillisia karaktereja.
​
​
​
A battuta (2018)
​
(13’) ensemblelle (fl, sax, gtr, perc)
​
Kantaesitys: Helsinki 6.4.2019. Kaaos Ensemble: Martta Jämsä, huilu, Anna-Sofia Anttonen, baritonisaksofoni, Mikael Rechardt, kitara ja Jerry Piipponen, lyömäsoittimet
​
Tilaaja: Kaaos Ensemble
​
A battuta (suom. tahdilleen, tahdissa) on kuin kone, joka sihisee, suhisee ja puhisee sykkien toistuvia polyrytmikuvioitaan yhä kiihtyvällä teholla. Välillä se saa pehmeämpiä, jopa inhimillisiä piirteitä ja vaipuu unenomaisiin ajatuksiinsa, kunnes loppua kohden aina vain hurjempia kierroksia keräävä primitiivinen jyske vie teoksen hengästyttävään huipennukseensa. Hyvin pitkälti rytmin ehdoilla etenevä teos heijastaa jatkuvien
vaatimusten täyttämää elämää. Tahdissa pysymisen vaatimus on armoton. Teos on omistettu Kaaos Ensemblelle.
​
​
​
Pieni merenneito (2017)
​
(38’) musiikkidraama ensemblelle (2 fl, cl, bcl, vl, vlc, pno) ja live-elektroniikalle Lisa Pälikön librettoon. Perustuu H. C. Andersenin alkuperäistarinaan
​
Kantaesitys: Helsingin konservatorion konserttisali 19.5.2017. Käpylän musiikkiopiston oppilaat ja Timo Kurkikangas (elektroniikka). Ohjaus ja koreografiat Lisa Pälikkö, musiikin ohjaus Hanna Kinnunen
​
Tilaaja: Käpylän musiikkiopisto
​
​
​
​
​Hum of the wild (2016)
​
(8’) ensemblelle (2 fl, ob, cl, bsn, hn, tpt, tba, 1 perc, gtr, pno, acc, 2 vl, vla, vlc, cb)
​
Kantaesitys: Tampering ry:n konsertti "Workers Union”, Tampere 26.8.2016. Tampering Ensemble, joht. Janne Valkeajoki
​
Tilaaja: Tampering ry
​
Elokuussa 2016 Tampering ry järjesti konsertin, johon haettiin yhteiskunnallisesti kantaaottavia teoksia. Sävelsin teoksen Hum of the wild tuohon konserttiin kannanottona luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen puolesta. Kantaesityksestä vastasi Tampering Ensemble Janne Valkeajoen johdolla. Teoksessa monimuotoisuuden idea näkyy erityisesti kokoonpanossa, joka sisältää kaikki Tampering Ensemblen instrumentit. Hitaasti vaihtuvat harmoniat maalaavat laajaa maisemaa värikkään ja sähäkän pintakuvioinnin taustalle. Luontokuvaukseen liittyy myös rajoitetun improvisoinnin käsite, jota teoksessa esiintyy: tietyissä kohdin soittajat improvisoivat määrättyjen säveltasojen avulla mukauttamalla soittonsa mahdollisimman orgaanisesti musiikilliseen ekosysteemiin.
​
​
​
Gravitated (2016)
(11’) jousitriolle (vl, vla, vlc)
​
Kantaesitys: Tampere Filharmonian Faunien iltapäivä -konserttisarja, Tampere 20.3.2016. Hanna Parviainen, viulu; Anni Tiainen-Hammo, alttoviulu ja Elina Sipilä, sello
​
Tilaaja: Anni Tiainen-Hammo
​
​
​
Seeking flow (2015)
​
(10’) huilulle, bassoklarinetille, kitaralle ja harmonikalle
​
Kantaesitys: TampeRinging-festivaali, Tampere 20.8.2015. Tampering Ensemble: Jenni Halonen, huilu; Maija Anttila, bassoklarinetti; Ilkka Hammo, kitara ja Sami Majamäki, harmonikka
​
Tilaaja: Tampering ry
​
​
​
Surface (2014)
​
(8’) viululle, alttoviululle, sellolle ja lyömäsoittajalle
​
Kantaesitys: Musiikin aika -festivaali, Viitasaari 6.7.2014. Ensemble recherche: Melise Mellinger, viulu; Barbara Maurer, alttoviulu; Åsa Åkerlund, sello; Christian Dierstein, lyömäsoittimet
Aloittaessani säveltää tätä teostaensimmäinen ajatukseni oli perehtyä ensimmäistä kertaa kunnolla laajennettujen soittotekniikoiden käyttöön ja miettiä, mitä mahdollisuuksia ne voisivat tuoda sävelkieleeni. Tavoitteenani oli pyrkiä rikkaaseen sointimaailmaan yhdistämällä säveltasoja hälyihin. Vaikka kappaleen nimi Surface (suom. pinta) konkretisoitui vasta säveltämisen loppuvaiheessa, oli idea säveltasojen ja hälyjen muodostamasta pinnasta mukana alusta lähtien. Ajatuksenani oli liikkua pinnan molemmin puolin, paikoitellen sukeltaa hälyihin, toisinaan noiusta pinnan yläpuolelle säveltasojen maailmaan. Lisäksi kiinnostava ajatus oli pysytellä rajalla, jossa säveltasot ja hälyt esiintyisivät samanarvoisina. Metafora rajan ylittämisestä ja pinnan alle sukeltamisesta, mikä saattaa paljastaa uusia yllättäviäkin asioita, on teoksessa läsnä myös tekstuurillisessa ja dramaturgisessa mielessä. Pinnan yläpuolelta voidaan saada vain aavistus siitä, mitä sen alla on. Teos on syntynyt yhteistyössä ensemble recherchen kanssa on sille omistettu.
​
​
​
​Chimères des Songes (2013)
​
(7’) saksofonikvartetille ja pianolle
​
Kantaesitys: Rencontres Musicales du Kreiz Breizh -festivaali, Rostrenen, Ranska 2.8.2013. Joonatan Rautiola, sopraanosaksofoni; Mai Toyama, alttosaksofoni; Frantz Gandubert, tenorisaksofoni; Makoto Hondo, baritonisaksofoni ja Matthieu Acar, piano
​
Tilaaja: Joonatan Rautiola
​
​
​
Fanfare (2013)
​
(1’) trumpetille ja käyrätorvelle
​
Kantaesitys: Sävellyspaja-konsertti Porvoon Suvisoitossa 29.6.2013. Kamariorkesteri Avanti!:n muusikot
​
​
​
Logo (2013)
​
(5’) ensemblelle (picc, cl, hn, tpt, vl, vla, vlc, cb)
​
Kantaesitys: Sävellyspaja-konsertti Porvoon Suvisoitossa 29.6.2013. Kamariorkesteri Avanti!:n muusikot
​
​
​
Duo Partita (2012)
​
(8’) alttosaksofonille ja harmonikalle
​
Kantaesitys: Korvat Auki 35 -festivaali, Helsinki 29.10.2012. Joonatan Rautiola (alttosaksofoni) ja Sami Majamäki (harmonikka)
​
​
​
​
Pur (2010)
​
(5’) puhallinkvintetille
​
​
​
Contrasts (2007)
​
(6’) huilulle, alttoviululle ja kitaralle
​
Kantaesitys: Korvat Auki -yhdistyksen konsertti, Helsinki 22.11.2010. Hanna Tissari, huilu; Anni Tiainen-Hammo, alttoviulu ja Ilkka Hammo, kitara
​
​
​