top of page

Orkesteriteokset

Maan roihu (2023)

(17') orkesterille (3333 4331 1+2 hrp pno/cel str)

Kantaesitys: Musiikkitalo, Helsinki 13.3.2024. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu

Tilaaja: YLE / RSO

Maan roihu on orkesteriteos, joka heijastelee intensiivisyydessään sävellysajankohtansa tapahtumia. Maailma tuntuu olevan tällä hetkellä tilassa, jossa valoisaa tulevaisuudennäkymää on vaikea tavoittaa. Lyhyessä ajassa ihmiskunta on kohdannut useita kriisejä, joita se ei vielä ole kunnolla kyennyt käsittelemään. Koronapandemia pysäytti lähes koko maailman, ilmaston lämpenemisen seuraukset näkyvät vuosi vuodelta enemmän, sota on palannut Eurooppaan ja sitä kautta myös ydinsodan uhasta puhutaan. Jatkuvat kriisit ovat muodostaneet tapahtumien vyöryn, jossa maailman sietokykyä koetellaan.

 

Kaikesta huolimatta Maan roihu kuvaa myös elämänhalua, iloa ja intohimoa. Railakkaan alkupuoliskon jälkeen esiin nousee es-klarinetti, joka on virtuoosisessa leikkimielisyydessään täynnä elämää. Tilaajan toiveesta teoksessa annetaan solistisesti tilaa ns. erikoispuupuhaltimille. Niinpä es-klarinetin soolon jälkeen ääneen pääsevät englannintorvi, bassoklarinetti, kontrafagotti ja pikkolohuilu. Nämä soolosoittimet ovatkin teoksen sydän ja sielu roihuavan maailman keskellä.

 

Alkupuoliskon suvantovaiheen jälkeen alkava tekstuurien vyörytys valtaa yhä enemmän alaa ja vetää kuulijan mukaansa paahtavaan pyörteeseen, josta ei pääse enää irti. Painostavuuden vastavoimana toiveikas, nopealiikkeinen eloisuus pulppuaa, kun yhä vauhdikkaammat tekstuurit seuraavat toisiaan.

 

Maan roihu on YLEn tilaus ja se on edellisen, Tampere Filharmonialle kirjoittamani Spring Flames -teoksen (suom. Kevään liekit) sisarteos. Maan roihu on omistettu Hannu Linnulle ja Radion sinfoniaorkesterille.

Maan roihu
Spring Flames

Spring Flames (2022)

(13') orkesterille (3333 4331 1+3 hrp pno/cel str)

Kantaesitys: Tampere-talo, 19.1.2024. Tampere Filharmonia, joht. Matthew Halls.

Tilaaja: Tampere Filharmonia

Alkuvuodesta 2022 lähtien olin työstänyt valoisan energistä ja virtuoosista materiaalia uuteen orkesteriteokseeni, kunnes Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa 24. helmikuuta. Yhtäkkiä sota oli palannut täydellä teholla Eurooppaan. Päivien pidetessä ja kevään lähestyessä Ukrainasta kantautui yhä järkyttävämpiä uutisia, mikä alkoi näkyä sävellystyössäni: valoisa musiikki sai rinnalleen sotaisaa iskutusta ja painostavuutta. Kolmantena karakterina esiin nousi inhimillistä ääntä kuvaava melankolinen laulavuus. Säveltämisestä tuli kevään ajaksi itselleni tärkeä henkireikä ja yksi tapa käsitellä kauhistuttavien sotauutisten aiheuttamia tunteita.

 

Spring Flames (suom. Kevään liekit) muotoutui lopulta musiikiksi, joka kamppailee toivosta: niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Tätä ajatusta ilmentämään käytin teoksessa ukrainalaista kansanlaulua nimeltä ”Verbovaya Doshchechka” (suom. Pajupuulankku), johon tutustuin kevään aikana erään Youtube-videon kautta. Videon alussa ukrainalainen viulisti Illia Bondarenko soitti kansanlaulun melodiaa yksin kellaripommisuojassa Kiovassa. Pian mukaan liittyi videoeditoinnin avulla lukuisa määrä viulisteja ympäri maailmaa muodostaen yhdessä suuren jousiorkesterin. Tämä surumielinen teema alkaa omassa teoksessani myös ikään kuin maan alta bassoklarinetilla ja lopulta se leviää koko puupuhallinsektioon. Teeman fragmentti kuullaan puolivälin hiljaisessa suvantokohdassa englannintorvella juuri ennen jälkipuoliskon vyörytystä. Teoksen lopussa samasta kansanlaulusta johdettu toivontäyteinen melodia nousee esiin sellosektion soittamana. Spring Flames on Tampere Filharmonian tilaus ja se on omistettu ukrainalaisille sodan keskellä.

"Aikoihin ei ole tullut kohdattua yhtä vaikuttavaa uutta teosta kuin Ilkka Hammon Spring Flames.

Vartin mittainen kappale kulkee kuin kirkas ajatus, orkesterin käyttö on luontevaa, ja ilmaisun keinot pitävät mielenkiinnon yllä. Hammolla on musiikillista sanottavaa, jonka hän ilmaisee Spring Flamesissa toisinaan lyyrisesti, mutta myös iskevästi ja tummin sävyin. [- -] Teoksessa on nykymusiikille aika poikkeuksellista kauneutta, joka ei kuitenkaan tule esiin uusromanttisin elein vaan tasapainon, pelkistyneisyyden ja toiveikkuuden kautta. [- -] Teoksen päättäminen on oma taiteenlajinsa. Hammon Spring Flames loppuu juuri sillä hetkellä, kun sanottava on sanottu. Vähäeleisesti ja viisaasti. 

 

(Harri Hautala, Aamulehti, 20.1.2024)

Silent Crossings (2021)

(9') big bandille (5 sax, 4 tpt, 4 tbn, pno, cb, dr - doublings: s. sax, fl, cl, 4 flug)

Kantaesitys: Musiikkitalo, Paavo-sali 14.4.2022. Umo Helsinki Jazz Orchestra, joht. Ed Partyka.

Tilaaja: Kirkkomusiikin Säveltäjät ry ja Umo Helsinki Jazz Orchestra

Silent Crossings on musiikkia erilaisten mielikuvien ja musiikkityylien rajapinnoilta. Sen lähtökohtana on metafora risteyksestä, josta tiet haarautuvat moneen suuntaan. Teos pyrkii ottamaan näkökulmia eri puolille horisonttia, häivyttämään rajoja ja löytämään vapaasti oman reittinsä. Musiikkiin kehittyy elinvoimaa ja elämäniloa, mutta myös vääjäämätöntä luopumisen tuskaa. Dramaattiset vaiheet yhdistyvät meditatiivisuuteen hiljaisen viikon teemojen mukaisesti. Teos on sävelletty Umo Helsinki Jazz Orchestran pääsiäisviikolla pidettävään Silent Music -konserttisarjaan.

 

Teoksen musiikillinen koti on klassisen musiikin traditiossa ja modernin taidemusiikin keinovaroissa, mikä ilmenee mm. huilun, klarinetin ja sopraanosaksofonin tekstuureista. Matkan varrella erityisesti rytmin käsittely saa kuitenkin vaikutteita niin funk-musiikin energisyydestä kuin progressiivisen rockin voimastakin. 

 

Silent Crossings on ensimmäinen sävellykseni big band -kokoonpanolle ja on omistettu Umo Helsinki Jazz Orchestralle. 

"Ilkka Hammolta tilattu kantaesitys Silent Crossings sisälsi useampia säveltäjänsä nykymusiikkikoulutukseen viittaavia piirteitä: selkeiden ja vahvojen melodialinjojen sijaan sen painopiste oli enemmän kudoksissa, joista löytyi myös efektinomaisuutta ja joissa komppisektion rooli oli hyvin riisuttu tavanomaiseen nähden. Rikkaissa harmonioissa ja soitinnuksessa vilahteli tosin myös aimo annos jazztuntemustakin."

(Santeri Kaipiainen, Rondo-lehti, 15.4.2022)

Silent Crossngs

Windirium - tuulten maa (2020)

(6’) orkesterille (3333 4331 1+3 hrp cel str)

Kantaesitys: Tampere-talo 18.5.2022, Tampere Filharmonia, joht. Eero Lehtimäki

Tilaaja: Tampere Filharmonia

 

Windirium - tuulten maa on Tampere Filharmonian tilaama orkesteriteos Taidetestaajat -koululaisprojektia varten. Tämän projektin teemaksi määriteltiin Tarut ja fantasia. Jo ennen sävellystyötä kirjoitin projektissa mukana olleiden koulujen 8-luokkalaisille oppilaille tehtävänannon, jossa pyysin heitä piirtämään kuvia itse kehittelemästään fantasiamaailmasta. Pyysin myös nimiehdotuksia tälle maailmalle. Kuvia ja nimiehdotuksia tuli paljon ja niistä alkoi piirtyä yhtenäistä teemaa tälle teokselle: kahtiajakautuminen luonnon ja ihmisen välillä sekä ihmisen ja luonnonhenkien välinen jatkuva taistelu. 

 

Teoksen nimi Windirium on peräisin koululaisten piirrustuksista ja suunnitelmista. Se kuvaa maata, jossa tuulten henget vallitsevat. Teoksessa myrskyisät tekstuurit ovat vuoropuhelussa ihmistä kuvaavan laulavan melodisuuden kanssa. Kappale avaa ikään kuin yhden ikkunan tähän maailmaan.

Windirium - tuulten maa
On the Horizon

On the Horizon (2018)

(11’) orkesterille (3333 4331 1+2 hrp pno str)

Kantaesitys: Helsinki 27.9.2019. Radion Sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu

Tilaaja: YLE/RSO

Video

 

On the Horizon on toinen sävellykseni suurelle sinfoniaorkesterille, mutta ensimmäinen, joka on saanut kantaesityksensä. Teoksen lähtökohtana on narratiivisuus; sen sisäinen draama kertoo sanatonta tarinaansa olematta kuitenkaan suoraan ohjelmallinen. Nimensä mukaisesti teos kurkottaa horisonttiin pyrkien jatkuvasti etenemään kohti harmonisesti levollisia tasanteita. Pinnan alla kuohuva levottomuus ajaa musiikkia vääjäämättömästi uusille alueille. Solistinen herkkyys ja massiivinen, leveällä pensselillä maalattu jylhä orkesterisointi vuorottelevat teoksen edetessä kohti lopullista päämääräänsä.

”On the Horizon osoittautui kiehtovien tekstuurien sekä menevien osuuksien ja salaperäisten misterioso-taitteiden runsaudensarveksi. Se eteni varmoin ottein kohti informaation tiivistymistä neljän sävelen aiheeseen ja lopulta sulautumiseen kuin horisontin viivaksi. Magnus Lindberg -vaikutteita saattoi bongailla loppupuolelta, mutta omaa persoonallisuuttakin löytyi. Hammo kirjoittaa soittimille luontevasti - mutta ei kliseisesti - ja balansoi kaiken taitavasti. Tästä on hyvä jatkaa.”

 

(Vesa Sirén, Helsingin Sanomat, 29.9.2019)

Melting Crystals

Melting crystals (2017)

(8') orkesterille (2111 1101 1 pno str) 

Kantaesitys: Tampering-festivaali, Tampere 26.8.2017. Tampering Ensemble, joht. Maja Metelska

 

Tilaaja: Tampering ry

Audio

 

Säveltäessäni Melting crystals -teosta luova ajatusprosessini lähti liikkeelle täysin ulkomusiikillisista aiheista kuten ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvästä napajäätiköiden vääjäämättömästä sulamisesta. Työn edetessä en kuitenkaan halunnut noudattaa näin konkreettista ohjelmallisuutta, vaan mielikuvat teoksesta ohjautuivat yhä monimerkityksellisemmiksi. Teoksen nimi juolahti mieleeni jo melko alkuvaiheessa, mikä on minulle poikkeuksellista. Nimi voi toki viitata sulavaan jäähän, mutta se toimii myös yleisemmällä tasolla. Säveltäessäni olin kiinnostunut yleisesti ottaen tekstuurin kristallinomaisesta selkeydestä. Klassismin ihanne on tässä mielessä teokseni taustavaikuttaja. Sähäkkä, scherzomainen rytmiikka staccato-artikulaatioineen sekä kirkkaiden sointivärien käyttö olivat alusta asti teoksen lähtökohtia. Sävellystyön alku sujui hyvin pitkälti pianon ääressä ja pianosta muodostuikin lopulta keskeinen soitin teoksessani. Nimensä mukaisesti teos käsittelee edellä mainitun kristallimaisuuden sulamista. Kokonaisdramaturgia noudattaa myöhäisromanttiselle musiikille tyypillistä draaman kaarrosta suvantovaiheineen ja huipennuksineen musiikillisen materiaalin koostuessa erilaisista sulamisprosesseista: ylärekisterissä soiva musiikki laskeutuu kohti matalampaa rekisteriä, terävä artikulaatio pehmenee, dissonoivuus "sulaa" paikoitellen lähes tonaaliseen harmoniaan. Toisinaan jousisoitinten soinnissa on eräänlaista jäähyväistunnelmaa ja huipennuksessa vellova jousitekstuuri ajautuu lopulta lähes kaaottiseen tilaan. Ovatko sävellysprosessin ensimmäiset ajatukset ajankohtaisten ympäristöuhkien kuvauksesta jääneet kuitenkin taustalle vaikuttamaan? Se jääköön kuulijan päätettäväksi.

”Ilkka Hammon Melting Crystalsissa taas myöhäisromanttinen hehku yhdistyy ajankohtaiseen teemaan, ilmastonmuutokseen. Hammon teoksen vahvuus on sen loisteliaassa orkesteriasussa, johon säveltäjä on istuttanut vaivattomasti erilaisia sulamiseen liittyviä eleitä.”

 

(Harri Hautala, Aamulehti 28.8.2017)

Verso

Verso (2014) (10’) orkesterille (3333 4331 13 hrp pno str)

Fall Foliage

Fall Foliage (2012)

(8’) jousiorkesterille (5/5/4/3/2) 

Kantaesitys: Kaustisen kamarimusiikkiviikko 3.2.2012. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, joht. Juha Kangas

 

Fall Foliage tarkoittaa ruska-ajan värejä puiden lehdissä. Nimi viittaa sekä kappaleen sävellysajankohtaan että ruskan metaforaan, joka ilmentää kappaleen luonnetta. Syksyllä päivien yhä lyhentyessä ensimmäiset yöpakkaset purevat puiden vihreisiin, elinvoimaisiin lehtiin, jolloin osa niiden soluista kuolee. Tämän seurauksena syntyvät ruskan moninaiset värit. Solujen kuoleminen aiheuttaa lehvästössä monikerroksisen väriloiston, joka on karulla tavalla kaunis. Ruska-aikaan liittyy niin sateita, myrskyjä kuin auringonpaistettakin, mutta myös melankoliaa, koska edessä on kaikesta huolimatta vääjäämättömästi lähestyvä pitkä ja synkkä talviaika.

 

Teoksen lähtökohta on hitaassa, laveassa ja kuulaassa cantabile-jousisoinnissa, jota voidaan pitää kappaleen pääkarakterina. Lisäksi teosta hallitsevat voimakkaan dynaaminen, pätkittynyt ja iskevä karakteri sekä nopealiikkeinen kuviointi. Nämä kolme pääkarakteria luovat teoksen dramaturgian ja identiteetin esiintyen sekä itsenäisinä että erilaisina yhdistelminä, välillä asettuen voimakkaasti toisiaan vastaan, välillä taas toisiaan myötäillen. Teos on ensimmäinen jousiorkesteriteokseni ja se on syntynyt yhteistyössä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa.

bottom of page